Tuli tuossa sosiaalisen median syövereissä vastaan erinomainen biisi akkariversiona. HURT on yksi sellainen bändi jota kuuntelen aina todella kausittain ja kaveri linkitti seinälleen "Rapturen" akustisena versiona.

 
Alkuperäisversionahan se menee näin. Biisi löytyy bändin esikoislevyltä "Vol. I".
Kohtahan kyseinen bändi julkaisee uuden levyn "The Crux". Siltä on julkaistu nyt pari sinkkulohkaisua ja niitä on syytelty vähän samasta kuin edellistä "Goodbye To The Machine"-levyäkin. Ettei ole enää niin raskasta ja "tool-henkistä" materiaalia, kuin kahdella ensimmäisellä levyllä. Bändihän vaihtoi levy-yhtiötä toisen ja kolmannen levyn välissä, mikä saattaa osin vaikuttaa jälkeen.
 
Kaksi ensimmäistä levyä on julkaistu Capitol Recordsin toimesta ja "Vol II":n julkaisun jälkeen bändi ilmoittikin vaihtavansa levy-yhtiötä "taiteellisten näkemyserojen vuoksi", Capitol kun ei suostunut muuttamaan bändin kylkeen lyömäänsä metallileimaa. Pari vuotta "Vol. II":n julkaisun jälkeen julkaistiin "Goodbye To The Machine" Amusement recordsin kautta. Biisillä "World Ain't Right" tuolla levyllä vierailee Seetheristä tuttu Shaun Morgan.

Itse kuitenkin löydän bändin soundista samoja elementtejä edelleen. Ja mikä tärkeintä. Pidän siitä. Ei tässä toista TOOLia missään vaiheessa oltu odottamassakaan. Ihastuin bändiin silloin ensimmäisen levyn tienoilla, kun tuon "Rapturen" kuulin ensimmäistä kertaa, se oli joskus vuonna 2006. Itseasiassa lämpenin "Vol II":lle huomattavan hitaasti, vaikka ostin sen heti kun se Suomessa julkaistiin. Pidin niin paljon "Vol I":sta, että toinen levy kuulosti mielestäni "väärältä" vaikka kaikki elementit olivatkin kohdallaan. Aivopesin itseni pitämään levystä lopulta ihan vahingossa, kun arvelin tarvitsevani unimusiikkia ja valitsin vain levyn mutu-pohjalta. Sama levy toimitti unimusiikin virkaa sellaiset pari-kolme viikkoa, jonka aikana kummallisen paljon löysinkin sitten huomiota herättäviä biisejä levyltä. Ehkä eniten mainitsemisen arvoiseksi nousi "Alone With The Sea", joka on tunnelmaltaan melankolisen lempeä, vaikka onkin varsin raskas sanomaltaan.

 
Teoriassa kai pitäisi itseasiassa puhua tuosta tulevasta bändin kuudentena levynä, mutta kaksi ensimmäistä on julkaistu ilman levy-yhtiön taustatukea. "The Consumation" julkaistiin tosin uudelleen "Vol II":n ja "Goodbye To The Machinen" välissä nimellä "Re-Consumation". Aivan ensimmäistä, bändin nimeä kantavaa, levyä ei aiota uudelleenjulkaista koskaan. Siltä löytyviä biisejä on käytetty kuitenkin jälkeenpäin tehdyillä levyillä. Joten ei kai olisi edes tarpeen julkaista uudelleen levyä joka on käytännössä kierrätetty jo.
 
Oikeastaan en voi kuin ihmetellä, miksei tästä bändistä puhuta enempää. Omassa kaveripiirissäni tunnun olevan ainut, joka edes tietää koko yhtyeen olemassaolosta. Loppuun vielä virallinen video tulevalta levyltä: "How we end up alone". Jään odottamaan kokonaista levyä.